one more night

Long time no see. Ei ole varsinaisesti tapahtunut tässä lähiaikoina mitään, niin ei ole tullut oikein kirjoiteltuakaan erityisemmin. Oivoih.

Lykkäsin kaksi kouluhommaa kokonaan pois päiväjärjestystä (= jätin tekemättä eikä kaduta) ja nyt olisi vielä kaksi äikän juttua tehtävänä ennen torstaina alkavaa koeviikkoa. Motivaatio on ihan nollassa enkä tajua mistä revin inspistä tehdä kumpaakaan... :'3

Sitten. Mitäs tässä on tapahtunut... Viime torstaina oli hygieniapassitesti kahdeksalta aamulla, jonka kävin kyllä tekemässä, mutta painuin sitten kotiin nukkumaan zombiuttani pois jättäen muun koulun koko päivältä välistä. Oli kivaa ♥
Seuraavana päivänä sitten hyppytunnilla Tiin kanssa lähetettiin sen testin pitäjälle sähköpostia tuloksia tiedustellen, ja tattadaa:

Sekin tuli läpäistyä vaikka en materiaalia etukäteen hirveästi lueskellut XD Tiikin pääsi läpi, näin btw.
Yritän epätoivoisesti myydä lukiokirjojani pois, mutta toistaiseksi ei ole kuin yksi halunnut ostaa yhden :< Hmph. (jos jotakuta kiinnostaa ostaa hyväkuntoisia lukiokirjoja, voin laittaa linkkiä listaan kirjoista, joita olen myymässä :> )

Muuten elämä on pyörinyt aika rauhallisesti. Veli käy täällä suht säännöllisesti kerran viikossa... (; ¬_¬), isosiskokin tuntuu kipaisevan aika tiuhaan täälläpäin, pikkusisko kävi Robinin keikalla (hypetti sitä ensin hirveesti, mutta en oo keikan jälkeen kuullu sanaakaan koko aiheesta..?), torstaina olis reissu kiinalaiseen (pitkästä aikaa en malta odottaa aaaa ruokaa) ja perjantaina sitten heti ranskan valmistelutunnin jälkeen junaan kohti Jyväskylää ja Siiriä. ♥ Ei olla nähty taas hetkeen ja siellä kävin viimeksi tyyliin puoli vuotta sitten XD Ikävöin </3

Ennen kuin päätin kirjoittaa uuden merkinnän, huomasin yhden... jännän jutun koskien blogiani.

...

Alkakoon massahysteria.

No ei. Kunhan mietin että mitä ihmettä miten tämä on mahdollista kuinka ihmeessä ja mitä hittoa. XD Venäläiset tuntuu tykkäävän gifeistä ja kuvista tai jotain, koska en ymmärrä mikä muukaan niitä kiinnostaisi tällaisessa suomenteinikielisessä blogissa.

Että näin. 

day 6 - songs that reminds you of somewhere

hey how's your weekend

I am the wind blowing through your hair

YAAAYY. Eilen oli siis Halloween, mikä on kiva aika vuodesta ja silleensä. Mutta koska olen introvertti ja forever alone, vietin sitä itsekseni. Mulla oli tosi grandet suunnitelmat eiliselle, kuinka leivon kaikkea jännää halloweenmaista ja pukeudun ja kaiverran kurpitsalyhdyn ja sitä rataa. No, loppupeleissä sitten koulusta päästyäni nukahdin (oli kylmä ja väsy :< ) pariksi tunniksi tuhlaten kallista aikaani. Ja luonnollisesti päiväunilta herättyään on vähän sellanen 'mikä maa mikä valuutta'-tyyppinen olo niin eipä sitä heti kehdannut mitään ruveta tekemään. Kun olin selkiytynyt tarpeeksi, rupesin leipomaan banaanimuffinsseja. Niistä tuli aika hyviä, ärsyttää vain se koristelu. :< Tarkoitus oli tehdä kirkkaan oranssi kuorrutus päälle kurpitsan näköiseksi, mutta... Tomusokeri oli vähissä, joten käytin sokerimassaa. Se olikin sitten varmaan ensimmäinen ja viimeinen kerta sen töhnän parissa. XD Se ja elintarvikevärit haisevat muuten sitten aivan kaamealle.
Loppupeleissä puolet banaanimuffinsseistani näyttivät suurinpiirtein näiltä:

aika iloista porukkaa

Uskaltauduin vasta tänään syömään tuollaisen koristellun. :D Ei hullumpia! Siinä vaiheessa kun ne olivat valmiita, oli kello sen verran että kurpitsalyhdyn sai unohtaa. En sitä paitsi ollut henkisesti vielä valmis koskemaan siihen viisikiloiseen jättikurpitsaan. XD Joten päätin sitten meikata itseni ihan huvin vuoksi ja säikäyttää siskoni pahanpäiväisesti.

Plan success! Äitikin taisi hypähtää kun menin sen huomaamatta liian lähelle kummallisine naamoineni. Mustaa luomiväriä oli kyllä hauska levitellä pitkin naamaa, ainut haittapuoli oli se, että siinä oli myös glitteriä ja edelleen mulla löytyy sitä naamasta. Glitter on niin pirullista kun se ei lähde melkein ikinä kokonaan pois. XD

Tänään sitten failasin eeppisesti ranskantunnilla, en osannut mitään ja pää löi tyhjää ja sain paria huonommat pisteet sanakokeestakin (äärimmäinen harvinaisuus eikun) 8( oivoi. Mutta kotiin päästyäni en edelleenkään uskaltanu koskea kurpitsaan, vaan kaikessa tylsyydessäni aloitin uuden animen katsomisen. Hissan tunnilla vilkaisin kaverin Anime-lehteä, jossa oli arvostelu Sukitte Ii Na Yosta, joka näytti ihan mukavalta perusanimelta. Ajattelin että vilkaisenpa ekan jakson joskus, ja tänään en keksinyt sitten muutakaan tekemistä kuin sen aloittamisen. XD Katsoin kaikki ilmestyneet jaksot (mahtavat neljä kappaletta) ja nyt odotan lisää. Se tunne kun sulla ei ole elämää. Eiku.

Sitten päivemmällä tuli isosisko käymään ja wuhu alkoi kurpitsalyhdyn kaiverrus. Kannen poistamisen jälkeen saatoin haistaa sen jännän hajun, josta Iina olikin jo varoittanut, ja alkoi käydä vähän vaikeaksi niiden sisälmysten poistaminen. Miten joku syötävä kasvi voi haista niin kammottavalle? XD Hyvä etten pyörtynyt seisaaltani. Prosessi kesti suht pitkään mutta sain sen ontoksi. Sitten tussilla kivat ääriviivat ja eikun veitsellä vaan kuoren läpi. Tuli aika murhaajamainen olo siinä puukottaessani kurpitsaa. Kasviparka.
Muutaman tunnin kuluttua työ oli valmis ja näytti tältä:

takana ihku keittiö ja isosisko sormineen
ja kyllä, sen on tarkoitus olla Jack Skellington

Ei aikailtu ollenkaan vaan vietiin kurpitsa samantien ulos ja eikun kynttilä sisälle. Olen kyllä tosi ylpeä tästä. :D Kuva on vähän huono, tuolla nimittäin oli aika pimeetä, mutta näin ensikertalaiseksi sanoisin että oikein onnistunut tekele. ♥

aika näköinen, eikös? :D

day 5 - songs that remind you of someone

jostain syystä laitan aina useamman kuin yhden...