En halua edes kattoa millon oon viimeks kirjottanu tänne. Jää aina vähän, nykyään lähinnä siksi etten jaksa ladata kuvia kamerasta koneelle c:
Koska mun kesä oli lähinnä rauhallinen, lukuun ottamatta siskon rippijuhlia ja semmosta hulinaa, tämä postaus on lähinnä mun hyvin chillistä ja kotona vietetystä 18-vuotissyntymäpäivästä.
Olin saanut järkkärin jo etukäteislahjaksi keväällä, joten en odottanut varsinaisesti mitään lahjoja, olin toivonut vain että saisin täytekakun. Kyllähän mä sitten muutaman paketin sain, niistä tosin unohdin ottaa kuvan, mutta olin iloisesti yllättynyt. c: Lahjoista olen unohtanut ottaa kuvan, mutta olen kiitollinen kaikille♥
Kakkuja tulikin sitten kaksin kappalein, koska Iina muisti että olin joskus aiemmin maininnut että haluan synttärikakun, ja oli mennyt sitten sellaisen tekemään.♥
vasemmalla Iinan tekemä ja oikealla porukoiden c:
Molemmat olivat todella hyviä, ja sain vihdoin ja viimein toteuttaa unelmani ottamalla pelkän lusikan ja koko kakkutarjottimen ja syömällä siitä suoraan :D (tiedän kyllä miltä se kuulostaa mutta c'mon, kuka nyt ei haluaisi tehdä niin)
Iina tuli siis yöksi sunnuntaina, jolloin varsinaisesti täytin ja duunailtiin kaiken näköistä, valvottiin aika myöhään ja silleen. Maanantaina sitten tulivat Tii ja Minna, ja nelistään käytiin sitten kaupassa ja grillattiin ja katsottiin leffaa. C: Kaikin puolin sellainen miellyttävän rauhallinen tapa juhlia, koska musta ei tällä hetkellä ole miksikään bilettäjäksi. :D Alkoholiakaan en juonut, sen sijaan todella pahaa Disney-prinsessa -juhlajuomaa, jonka väitettiin olevan omenanmakuista. Epäilen vahvasti.
Sen sijaan äidin syntymäpäivänä, tiistaina, sitten otin ensimmäisen "laillisen" siiderini, tosin ihan kotona. Sen jälkeen olen juonut oikeastaan yhden siiderin per viikko :D
TATTADAA. Olen palannut elävien kirjoihin. Tähän muutaman kuukauden väliin on mahtunut aikamoista vuoristorataa, joten postausten tekeminen on jäänyt aika lailla vähemmälle, vaikka olisikin ollut jotain kerrottavaa! (joten tästä tulee vähän aika paljon normaalia pidempi)
Maaliskuun jälkeen mielialat on heitelly ylös ja alas ilman sen kummempaa säännöllisyyttä ja nyt ollaan sitten siinä pisteessä että kallonkutistajalle, adios. Mutta homma on vain parempi näin.
Jaajaa. Pääsiäislomalla täällä olivat yöpymässä koko konkkaronkka; Iina, Siiri ja Sussu, kokonaisen viikonlopun. Sen jälkeen oli koeviikkoa ja koeviikolla kävin katsomassa Host-leffan, joka oli odotuksiani parempi. Sen jälkeen aloitin varsinaisen lukuputken, koska sitä ennen olin vastikään lukenut Cassandra Claren Clockwork Angelin ja Clockwork Princen, ja elokuvan nähtyäni luin kirjan uusiksi parissa päivässä. (Yhtenä yönä valvoin kirjaa lukiessani aamuseitsemää ja oli kyllä vähän jännittävä olo kun tajusi että oli niin valoisaa ettei lamppuakaan tarvinnut.) Sitten rupesin lukemaan oikein toden teolla, lähinnä pitääkseni tylsyyttä loitolla ja sivistyäkseni vähän. :D Luin mm. Maggie Stiefvaterin Väristyksen, Rick Riordanin Salamavarkaan, Lauren Katen Fallenin ja Cassandra Claren Clockwork Princessin. Sen jälkeen on tullut luettua viisi muutakin kirjaa, ja nyt on kesken kolme.
Tässä välissä kävin ruokkimassa naapurien kissaa viikon ajan ja sain vaivanpalkaksi 30 euroa sekä tämän:
vanillafudgea c:
Toukokuun alussa isovanhemmat ja täti olivat tällä puoli viikkoa, ja kävin Tiin kanssa anniskelupassitestissä, enkä päässyt läpi. Mikä ei kyllä yllättänyt, testiin lukeminen oli yhtä tuskaa... En ikinä enää halua lukea lakitekstejä, ovat liian sekavia. (◎_◎;)
Pari viikkoa myöhemmin oli testin uusinta ja:
Saman viikon perjantaina sain ensimmäisen ikioman järjestelmäkameran, Canon 650D:n! Isä tilasi sen ennakkosynttärilahjana viikkoa ennen netistä, joten pääsin suht pian leikkimään sillä. Nolottaaaa, mutta pakko sanoa etten voinut pidätellä itkua seistessäni isän selän takana kun se tilasi sitä. Kunnon iloinen tunnevyörymä tuli sillä hetkellä ja hoin "kiitos, kiitos" varmaan viisi minuuttia senkin jälkeen kun olin päästänyt isän halauksesta.
Tämän ja muiden terkkari-ynnä-koululääkäri-hölinöiden jälkeen 18.-19. oli Mikkelin ensimmäinen conitapahtuma, Mimicon! Raahauduin paikalle molempina päivinä ja hengattiin kivassa säässä cosplayaajien keskellä. En uskalla hirveän monta kuvaa laittaa, koska salakuvailin koko viikonlopun sen enempää lupia kyselemättä. （・∀・ ） (mikä selittää miksi kaikki ovat selin kameraan)
tää oli aika taktinen veto c:
mangacafén myyntipöytä~
taidekujaaa~
lisää taidekujaa~
Olin edelliset pari viikkoa koittanut kovasti säästää rahaa tätä conia varten, mutta koska fanikama on kallista, en hirveästi saanut haalittua tavaraa. Käytiin mäkissä syömässä lauantaina, samaan aikaan kun olin kaupungissa suunnistuskisat ja sai siis varoa henkensä puolesta ettein kukaan rastinetsijä juokse päin. Sunnuntaina kierrettiin Iinan kanssa kaksi tuntia etsien auki olevaa kauppaa, koska oltiin unohdettu että on helluntai. Vihdoin takaisin päästyämme lysähdettiin rantanurmelle ja olin vähän turhankin väsynyt.
sunnuntain eväät
kokeilin ramunea ensimmäistä kertaa elämässäni c:
lauantain ostokset
sunnuntain ostokset
Selviydyin sunnuntaina kolmen aikoihin kotiin ja lysähdin sohvalle. Liikaa aktiviteettia viikon sisällä näin heikolle mielelle. Isä oli kuitenkin mennyt samana viikonloppuna ostamaan meille blu-ray-soittimen, joten pääsin vihdoin katsomaan Anastasiaa, kun olin aiemmin tilannut sen dvdn sijaan vahingossa blu-rayna. (◡‿◡✿)
Nyt on sitten matikan koe takanapäin, ei mennyt niin kivasti kuin olisi voinut, mutta ei huvita välittää. Itselläni enää kolme päivää koulua ja sitten koittaakin KESÄLOMA!! (◕‿◕✿)
alla ottamiani kesäkuvia sekä kuva eilisiltaisesta siili-vieraasta~
Näin taas aika vierii ilman että tekisin mitään. Tuntuu vähän tyhmältä taas vaihteeksi, kun olen laiminlyönit lähes kaikkia sivustoja tässä jo useamman kuukauden ajan... Ei ole vain ollut energiaa. Mihinkään. Yksinkertaisesti sanottuna.
En sano olevani masentunut tai mitään, kyse on vain enemmänkin motivaatiosta ja jaksamisesta. Kumpaakaan ei minulta ole hetkeen löytynyt, ja se kyllä heijastuu kaikkiin pienen elämäni osapuoliin. Nyt yrittäessäni miettiä mitä joulukuun jälkeen on tapahtunut, ei mieleeni tule mitään vaikka varmastihan asioita on tapahtunut. En vain jaksa edes muistaa.
Mutta mitä lähipäiviin tulee, niin torstaina jätin tylysti väliin matikantunnin ja menin katsomaan Les Misérables'a. Tunsin ensin syyllisyyttä ja olin hermostunut, koska olin menossa ilman vanhempien lupaa. En ole näin teini-iässä tehnyt hirveästi asioita luvatta (lapsena sitten näidenkin vuosien edestä), joten olen aika amatööri mitä sellaiseen tulee. Paikoillaan pysyminen oli kamalan vaikeaa ja pelkäsin koko ajan että äiti soittaa tai jotain sellaista. :D Mikä tuntuu ja kuulostaa tosi typerältä, mutta sille ei vain voinut mitään. Anyhow, pitkän odotuksen jälkeen ja muutaman palasen jäistä metrilakua syötyäni elokuva vihdoin alkoi, ja on pakko sanoa etten tosiaankaan odottanut sen olevan pelkkää laulantaa. Mutta sitä se kuitenkin oli, ja edelleen ne tietysti pyörivät päässä (and I'm Javert, do not forget my name!) ja piti soundtrackkin kuunnella Spotifysta että sai mielenrauhan.
can you hear the people sing?
Kaiken kaikkiaan kaunis ja voimakastunteinen elokuva, mutta älyttömän surullinen. Eli jos et ole aiemmin kuullut Les Misistä eikä sinulla ole hajuakaan sen sisällöstä, niin varoitan, että se ei tosiaankaan ole mikään kiva leffa 1800-luvun Ranskasta jonka voi käydä katsomassa hilpeän kaveriporukan kanssa. Se kesti kaksi ja puolisen tuntia, enkä muista että olisi mennyt hetkeäkään, kun minulla ei olisi ollut kosteat silmät.
Eilen sitten olin Iinan kanssa keskustassa kuunneltuani ensin jälleen kerran lyhyttä luentoa ylioppilaskirjoituksista. Käytiin syömässä Hesessä (koska ollaan köyhiä ja hyödynnetään superkivat kupongit) ja sen jälkeen muuten vaan pyörimässä. Oli myös jotenkin epäonninen päivä ollakseen 15. eikä 13. perjantai - ei minulle kuitenkaan - nimittäin ollessamme kaupungissa, joku humalainen mies oli kaatunut kadulla kymmenen metrin päähän, mutta en tajunnut mitään kun olin ollut selkä siihen päin. Onneksi joukko varusmiehiä oli tullut pitkin katua ja huomannut tapahtuvan ja viittilöivät ohiajavan ambulanssin siihen. Mieheltä oli toinen puoli päästä ikävästi auki, mutta onneksi pääsi melkein saman tien hoidettavaksi. :/
Kaiken lisäksi tunnin päästä tästä, meidän naapuritalossa oli syttynyt tulipalo. Sinne oli muuttamassa meidän perhetutut, joiden puolitoistavuotias lapsi oli laittanut vahingossa hellan päälle ja siinä olleet tavarat syttyivät sitten tuleen ja sitä mukaa liesituuletin... Täällä oli ollut aikamoinen hullunmylly siinä vaiheessa, mutta onneksi kaikki olivat kunnossa ja palo saatiin sammutettua, eikä se ehtinyt sen enempää levitä.
Nyt sitten... varmaan kohta pitäisi tehdä jotain ruokaa, ja sitten voisi vaikka katsoa Supernaturalia tai jotain. Ensi kerralla voisin myös tehdä vähän mielenkiintoisemman postauksen. Sori.
